Wilhelmiinassa asukkaat elävät aktiivista ja omannäköistä arkea. Asukkaita rohkaistaan jatkamaan itselleen merkityksellisiä harrastuksia ja oppimaan uutta, vaikka elämäntilanne muuttuisi. Wilhelmiina Tenholan yhteisöllisellä puolella asuva Pekka toteuttaa itseään maalaamalla. Hän järjesti Tenholassa oman taidenäyttelyn, joka inspiroi koko yhteisöä.
Unelmoiminen, harrastukset ja uuden oppiminen eivät pääty, vaikka elämään tulisi suuria muutoksia. Wilhelmiina Tenholassa esimerkiksi opiskellaan italian kieltä, mikä tukee myös toimintakykyä ja aivoterveyttä. Helmikuussa Tenholan yhteisölliselle puolelle muutti Pekka Salomaa, joka on esimerkillään tehnyt suuren vaikutuksen Wilhelmiinan muihin asukkaisiin, läheisiin sekä henkilökuntaan. Työteliäs Pekka on ehtinyt maalata Tenholassa asuessaan jo kymmenisen maalausta. Oivaksi tavaksi juhlistaa sekä esitellä töitä, valikoitui taidenäyttely Tenholan käytävillä ja Pekan omassa kodissa.
Taide ja kulttuuri ovat olleet aina tärkeä osa Pekan elämää. Hän on syntynyt Tammelassa, samoilla seuduilla kuin Miina Sillanpää, joka kasvoi Jokioisilla. Sillanpään historia on Pekalle tuttu. Miina Sillanpään perintö jatkuu Miina Sillanpään Säätiön omistamassa Wilhelmiina Palveluissa. Pekan isä oli Turun piirustuskoulun käynyt taidemaalari ja opettaja, joten taide oli luonteva osa arkea jo lapsuudesta lähtien. Forssan seudulta oli myös Pekan jo edesmennyt vaimo, joten alue on Pekalle ja hänen perheelleen hyvin tuttua. Pekka kertoo, että Tammelan Torronsuolla on nähty taidetta eri muodoissa niin hänen isänsä kuin poikansakin toimesta.
Ylisukupolvista taidetta
Suomalaiseen kulttuuriin Pekka Salomaa on jättänyt jälkensä erityisesti musiikin ja kirjallisuuden saralla. Hän toimi Sibelius-Akatemiassa yksinlaulun lehtorina ja oopperakoulutuksen professorina 70-luvun alusta aina 1990-luvun loppuun saakka. Pekka teki vaikuttavan uran oopperalaulajana ja hän oli solistina Suomen Kansallisoopperassa sekä Saksassa ja Japanissa. Oopperalaulun lahja on siirtynyt suvussa eteenpäin Pekan pojalle, joka vierailee isänsä luona lähes päivittäin.
Pekan isä vietti paljon kesiä Italiassa tehden lyijykynäluonnoksia. Luonto on vahvasti läsnä lyijykynätöissä ja Italian lisäksi Ahvenanmaan ja Turun saaristot toimivat inspiraation lähteinä. Wilhelmiina Tenholaan muuton jälkeen Pekka on maalannut tauluja isänsä lyijykynätöiden pohjalta.
Taidetta koko yhteisön iloksi
Wilhelmiina Tenholassa Pekka osallistuu aamuisin tuolijumppaan. Erityisesti miellyttävä henkilökunta saa Pekalta kiitosta. Yhteisökoordinaattorina työskentelevän Olgan työpanos on huomattu, sillä hän osaa ja tietää paljon. Pekka on viihtynyt myös huoneistossaan, jossa hän maalaa taulujaan.
Artistina Pekkaa on kuultu lukuisilla eri levyillä, hän on kirjoittanut kirjoja, eikä taidenäyttelyiden järjestäminenkään ole hänelle uutta. Pekan kodista löytyviä taideteoksia on voinut aiemmin ihailla Mustialan Kartanossa Tammelassa. Mustialan maatalouskoulun (nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulu) päärakennuksen juhlasalissakin on järjestetty Pekan taidenäyttely.
Pekan kesäkuisen taidenäyttelyn avajaiset olivat menestys. Taidenäyttelyn järjestäminen on ollut mukavaa ja avajaisissa Pekan koti oli täynnä uteliaita vierailijoita. Avajaisten yhteydessä Pekka tutustui muihin asukkaisiin, jotka olivat vaikuttuneita taidenäyttelystä. Myös muut läheiset ja työntekijät olivat inspiroituneita taidenäyttelystä, joka ilahduttaa Pekan kodin lisäksi Tenholan käytäviä. Lokakuussa Pekka avasi jälleen asuntonsa ovet, jolloin Tenholan asukkaat ja läheiset pääsivät tutustumaan hänen teoksiinsa ja niiden historiaan uudelleen. Kesällä pidetyn taidenäyttelyn jälkeen kokoelma oli kasvanut entisestään.
Tärkeitä muistoja
Pekalle merkityksellisin ja tärkein taulu löytyy Tenholan käytävältä, Pekan asunnon oven vierestä. Pekka muistelee hyvin eläväisesti lentomatkaa Berliinistä Tokioon, jossa hän esiintyi vierailevana oopperalaulajana. Samalla lennolla oli mukana Dietrich Fischer-Dieskau, jota Pekka piti maailman parhaana laulajana. Pekka oli piirtänyt Dietrichistä luonnoksen lennon aikana, mutta yllättävää oli se, että vastapäisellä penkkirivillä istunut Dietrich oli tehnyt luonnoksen myös Pekasta.
Kuvataiteessa Pekka taikoo luonnon kauneuden esiin. Saaristomeri, vihreät niityt ja tuulimyllyt näkyvät teoksissa. Isän luonnoskirjoja on jäljellä vielä paljon ja viimeisin maalaus on juuri valmistunut. Pekka ei pysty enää laulamaan, mutta taiteellinen ilmaisu jatkuu kuvataiteen muodossa.
