Yhteiskunta tukee palveluasumista

taavetinpuisto-3

Palveluasumiseen on mahdollista saada yhteiskunnalta erilaisia tukia.

Palveluseteli

Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta setelin suuruisen summan. Kunta määrää palvelusetelin arvon ja hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluita sillä voi maksaa. Asiakkaan omavastuuosuus on palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus.

Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja muista kunnan palveluyksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä. Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaille, jotka täyttävät nykyiset palveluasumispalvelujen piiriin pääsyn kriteerit eli heille on tehty hoitotason arviointi (SAS-arviointi).

Wilhelmiina on tällä hetkellä seuraavien kaupunkien ikääntyneiden palveluasumisen palvelusetelituottaja:
  • Espoo
  • Helsinki 
  • Vantaa
  • Kymsote-kuntayhtymä (Kouvolan, Kotkan, Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat)
Ikääntyneiden pitkäaikaisen palveluasumisen lisäksi Wilhelmiinassa on palvelusetelillä mahdollisuus tulla lyhyemmille jaksoille seuraavilla Helsingin palveluseteleillä
  • Alle 65 v harkinnanvarainen lyhytaikainen hoito
  • Ikääntyneiden omaishoidon tuen lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito
  • Vammaispalvelulain mukainen harkinnanvarainen lyhytaikainen hoito
Voimme hakeutua asiakkaiden tarpeiden mukaan myös muiden kuntien palvelusetelituottajaksi.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuella tuetaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.

Hoitotuen saamiseen vaikuttaa toimintakyky
Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä mm. huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia.

Erityiskustannuksia hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset, jolloin niitä tulee olla vähintään 6 kuukauden ajalta esim. sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset.

Hoitotukea haetaan Kelan verkkopalvelussa tai toimittamalla hoitotukihakemus/vammaistukihakemus (EV256), Kelan toimistoon.Hakemusten liitteeksi tarvitaan lääkärin C-tai B-lausunto.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukea tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus.

Lue lisää Kelan sivuilta

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistukea voivat hakea pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa vuokra- tai omistusasunnoissa. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan asumismenot, perhesuhteet ja vuositulot sekä omaisuus.

KELA:n Eläkkeensaajan asumistuen –laskentaohjelman avulla voit arvioida mahdollisuutesi saada asumistukea sekä laskea asumistuen määrän erilaisilla tuloilla ja asumismenoilla.

Lue lisää Kelan sivuilta


Kotitalousvähennys

Yksityisessä palvelutalossa tehdään kotitaloustyön luonteista työtä sekä hoito- ja hoivatyötä joskus myös osittain asukkaan hallitsemassa huoneessa sekä osittain yhteisissä tiloissa. Kotitalousvähennys voidaan myöntää siltä osin kun siihen oikeuttava työ tehdään henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa.

Kotitalousvähennyskelpoisia töitä ovat esimerkiksi huoneen siivous sekä henkilön huoneessa tapahtuva asukkaan henkilökohtaisissa toimissa auttaminen. Kotitalousvähennyksen myöntämistä varten tulee laskussa olla riittävästi eriteltynä erityyppiset kotitalousvähennykseen oikeuttavat kustannukset ja niiden kohdistuminen henkilön yksityisissä tiloissa tapahtuvaan osuuteen.

Vähennys on henkilökohtainen, joten asukkaan perheenjäsenet (puoliso, lapset) voivat jokainen erikseen hyödyntää vähennyksen. Jos useampi omainen haluaa hyödyntää vähennyksen, tulee jokaisella olla laskutussuhde palvelun tuottajaan ja palvelumaksut jaetaan omaisten kesken. Henkilön on maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vähennyksen piiriin kuuluvat: omat tai puolison sekä edesmenneen puolison vanhemmat sekä iso-, otto- ja kasvattivanhemmat tai näiden puolisot.

Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukuluista tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2015 on 2 400 euroa vuodessa. Vähennykseen liittyy vuotuinen 100 euron omavastuuosuus.

Lisätietoa Verohallinnon verkkosivuilta

Tukimuodot: