Kotona Wilhelmiinassa: Tenholassa kesämuistot johdattelevat tulevaan kesään
Wilhelmiina Tenholassa on nautittu aurinkoisista päivistä. Yhteisöllisen asumisen kotien asukkaat Ulla, Airi, Maija, Leena, Aimo ja Eeva kokoontuvat keskustelemaan kesästä ja kesämuistoista yhteisökoordinaattori Olgan johdolla. Ravintolan terassilla juttua riittää, kun väki intoutuu kertomaan lempipuuhistaan kesäisin.
”Aiemmin asuin maalla, ympäristössä riitti seuraamista. Pystyi viljelemään, hoitamaan marjapensaita sekä tekemään muita puutarhajuttuja”, Ulla kertoo taustoistaan. Tenholassa hän on istuttanut parvekkeelleen laatikkoon silmien iloksi kukkia, ”sormet multaan”. Yhteisökoordinaattori Olga kertoo, että kesäkukkien istuttamista talon yhteisille terasseille olisi ohjelmassa jo huomenna.
Sukupolvien välisiä kohtaamisia – ”Voiko sen mukavampaa olla, kesä”
Kesä tuo myös muilla muistoja mieleen. Airi vietti kesäisin paljon aikaa lastenlastensa kanssa touhuten Tapiolassa. Pariskunta Leena ja Aimo, pyöräilivät ahkerasti ja tutustuivat lähialueisiin, kuten Nuuksioon. Kesäisin on vietetty aikaa lähisukulaisten keskuudessa. ”On voinut olla turvaverkkoja antamassa muille”, Ulla toteaa.
Aikaisempien kesien hyvät muistot mökiltä palautuvat Maijan mieleen, sillä mökillä eri sukupolvet puuhastelevat yhdessä uiden, temppuillen, soutaen ja saunoen. ”Ostetaan uusia perunoita, pelataan eri pelejä, kävellään metsässä ja löydetään isoja muurahaispesiä. Voiko sen mukavampaa olla, kesä”, Maija muistelee elämänmakuisesti.
Maijalla joka kesän alkuun on aiemmin kuulunut myös mattojen peseminen. ”Siellä mattolaiturilla juorutaan viimeisimmät juorut”, Maija naurahtaa. Leena muistaa, että Helsingistä tuli maalle sukulaisten mattoja heille pestäväksi.
Maakuntamatkailu on ollut kaikille mieluista ajanvietettä kesäisin. Aimo ja Leena reissasivat autolla Pohjanmaalla, Eevakin nautti paljon autolla ajamisesta. Maijan mieleen on jäänyt Joensuun sukulaiset sekä valtavan iso Pielisen järvi, jossa käytiin verkoilla. ”Juhannuksena käytiin aina Oulusta käsin Hailuodossa, aurinko pysyi taivaalla koko yön. Hailuodossa äidin veljellä oli lehmiä ja muita kotieläimiä, harjoiteltiin lypsämistä, heinätöitä ja me lapset saimme hyppiä heinäorsilta alas. Jäi mieleen, kun emäntä leipoi. Emäntä teki nisuja, sinne sai mennä ottamaan pikkuisen suupalaa. Hirveän muistorikas paikka, kun pääsee katsomaan maalaistalon touhuja”, Maija kertaa elävästi.
Airi vietti osan kesästä Tammisaaren lähellä saaristossa, mutta Suomea nähtiin monipuolisesti, sillä mökki sijaitsi Kuusamossa. Eeva nautti kotimaan matkailun ja mökkeilyn lisäksi ulkomailla vierailemisesta. Ulla teki lasten kanssa kokeeksi lentomatkoja, esimerkiksi Maarianhaminaan ja Mikkeliin, sillä he halusivat näyttää, että tällaistakin voi tehdä. ”Kotimaan matkailu on arvokasta”, Ulla kiteyttää.
Tenholassa luonto on lähellä – ”Metsä on voimavara”
Luonnon antimet, vihannekset ja hedelmät, herättävät muistoja mieleen. Leenan ja Aimon kesäarkeen on kuulunut marjastus. Jo lapsena Ulla istutti porkkanan siemeniä ja toivoi kovasti, että niistä kasvaisi isoja porkkanoita. Myöhemmin Ulla sai oman puutarhan tarjonnasta esimerkiksi puna- ja mustaherukkamehua, jota pystyi säilömään ja antamaan nuoremmalle väelle jaettavaksi. ”Punaherukkamehua kaikki lapset kysyivät tullessaan käymään, se oli parasta”, Ulla iloitsee. Omasta maasta saadut herkut ja hillot maistuvat aina paremmin. ”Sokeria on tolkuton määrä kaupan hilloissa”, Aimo muistuttaa.
Suomen luonnon monimuotoisuus ja metsän merkityksellisyys näkyy asukkaiden keskusteluissa. ”Metsällä on iso merkitys. Talvellakin elämys, mutta aina erilainen. Kesällä katson, mikä on alkanut kasvaa. Joskus joku eläinkin on nähty. Metsä on voimavara”, Ulla kertoo. Lisääntyneet ilmastohaitat puhututtavat, sillä ne näkyvät nykyään enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. ”Metsässä hyttysten kanssa on oppinut elämään, hirvikärpäset ovat uudempi riesa”, Aimo selventää.
Wilhelmiina Tenholassa luonto on lähellä ja se näkyy asukkaiden arjessa, sillä lintujen laulu kuuluu pihalle. ”Jos jossain on lintuja, niin täällä. Rusakkoja näkyy”, Eeva kertoo huomioistaan. Kettujakin on tavattu ja Keskuspuiston siimeksessä metsäkauriita.
Kesä täynnä toiveita
Tenholan asukkaiden kesä on täynnä toiveita. Ulla ja monet muut kaipaavat veden läheisyyteen, johonkin rantaan. Airi toivoo Keskuspuistoon pidempiä retkiä. ”Liikuntakyvyttömyys rajoittaa elämää, mutta huvittaisi mennä kajakin päälle ja meloa, keskellä järveä. Kiivetä harjulle”, Maija intoutuu haaveilemaan.
Yhteisökoordinaattori Olga paljastaa, että kesällä on paljon luonnonläheisiä vaihtoehtoja tekemiseen. Läheisillassa oli suunniteltu jo kesää ja siellä ideoitu pihakeinu sekä mattoteline ovat saapumassa. Kukkaistutuksia ja kesäkukkia hoidetaan yhteisön voimin. ”Kastelua, kastelua”, Ulla huomioi. Grillausta, ulkoilua ja rentoa yhdessä oleskelua on luvassa. Monille asukkaille uusi tuttavuus oli jo testattu pihapeli Mölkky, jota aiotaan pelata jatkossakin.
Kesäretket ja ulkokohteet innostavat asukkaat miettimään mahdollisia ulkoilukohteita. Kesällä on enemmän valinnanvaraa, sillä talvisin kaikkialle ei pääse vierailemaan esteettömästi. Seurasaari ja Alppiruusupuisto, sekä monia muitakin paikkoja mainitaan.
Tenholan väki odottaa jo inspiroituneena kesää ja sen tuomia uusia elämyksiä. Tenhola on lämminhenkinen yhteisö, jossa vuorovaikutteinen asuminen toteutuu soljuvasti osana jokapäiväistä elämää.
Seuraa Kotona Wilhelmiinassa -juttusarjaa ja tutustu asukkaisiimme ja heidän tarinoihinsa!