Wilhelmiinassa käyttöön muistisairaiden elämänlaatua mittaava menetelmä
Muistisairaiden
vanhusten elämänlaadun ja toimintakyvyn arviointi on tärkeää sekä heidän
itsensä että heille tarkoitettujen palveluiden suunnittelun kannalta. Yleensä
kaikki elämänlaatumittarit perustuvat ihmisen itsensä antamaan arvioon oman
elämänsä laadusta, mutta muistisairaiden vanhusten kanssa tämä on todella
haastavaa. Heiltä itseltään saadaan heikosti tietoa sairauden aiheuttamien
kognitiivisten kykyjen heikkenemisen vuoksi.
Wilhelmiinassa on tämän vuoden aikana aloitettu Elo-D-havainnointien pilotointi. Elo-D-havainnointi on muistisairaan elämänlaadun mittaamiseen suunniteltu menetelmä. Jatkossa havainnointien tekoa on tarkoitus laajentaa kaikkiin Wilhelmiinan muistisairaiden ryhmäkoteihin.
– Säännöllisesti toteutuvien Elo-D-havainnointien myötä Wilhelmiinassa on mahdollista kehittää ryhmäkotien toimintaa ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. Havainnoinnilla voidaan lisätä myös henkilökunnan työhyvinvointia, koska heidän on mahdollista vaikuttaa havainnoitavien asukkaiden valintaan ja näin he voivat saada onnistumisen elämyksiä, kun löydetään toimivia ratkaisuja muistisairaan hyvinvoinnin lisäämiseen, arvioi Elo-D-havainnoinnista Wilhelmiinassa vastaava sairaanhoitaja Nina Illi.
Elo-D-havainnointi on Suomessa kehitetty menetelmä
Elo-D-menetelmä kehitettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Suomen Muistiasiantuntijat ry:n hankkeessa vuosina 2004–2007. Kehitystyön pohjana hyödynnettiin DCM-menetelmää (Dementia Care Mapping).
Menetelmän ydintä on asukkaan taustatiedon hahmottaminen lomakkeen avulla, ennakkotietojen keruu havainnoitavasta yksiköstä ja itse havainnointi. Lisäksi jokainen hoitaja täyttää itsearvioinnin sekä ryhmäkodin vastaava hoitaja täyttää omalta osaltaan tiedot ryhmäkodin yhteisistä asioista. Elo-D:hen kuuluu myös palautetilaisuus henkilökunnalle. Kaikkia saatuja tietoja hyödynnetään laadittaessa loppuraporttia ja ehdotuksia kehittämisideoiksi.
Miten menetelmässä kerätään tietoa?
Tiedonkeruu Elo-D-menetelmässä on hyvin käytännönläheistä. Havainnoija tarkkailee ja havainnoi yhteensä noin seitsemän tunnin ajan yhden ryhmäkodin tiettyjen asukkaiden toimintaa ja hyvinvointia. Tämä tapahtuu yleisissä tiloissa ja havainnointijaksot ovat viiden minuutin mittaisia.
– Tarkkailen seitsemää eri toimintoa: yleistä olemista, syömistä ja juomista, omaehtoista toimintaa, vuorovaikutusta, hoitajan antamaa apua ja avun pyytämistä, osallistumista tarjottuun toimintaan sekä samana toistuvaa käyttäytymistä, Illi selittää, ja jatkaa:
– Asukkaan hyvinvointia arvioidaan neljällä eri tasolla: selkeästä hyvinvoinnin nousun ilmaisusta pahan olon ilmaisuun. Lisäksi teen mahdollisimman paljon muistiinpanoja vuorovaikutustilanteista, myönteisistä tilanteista, huonoon oloon liittyvistä tilanteista sekä muista asioista, joilla on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Kirjaan ylös myös asukkaan liikkumisen ja hoitajakontaktit.
Tähtäimessä hyvä elämä ryhmäkodin asukkaille
Havainnoinnissa ei kerätä tietoa kaikista ryhmäkodin asukkaista, vaan havainnoinnin kohteena on 3–5 asukasta. Havainnoinnin aikana kiinnitetään kuitenkin huomiota ryhmäkodin yleiseen ilmapiiriin ja hoivakulttuuriin, ja sitä kautta kaikki ryhmäkodissa hyötyvät havainnoinnista. Havainnoinnit antavat pohjaa ryhmäkodeissa myös oikealaiselle kehitystyölle, jonka tavoitteena on hyvä elämä.